Polku kesään...

Tänään... huomenna... polku vie kesään.

..sen polun varrella kukkivat pihlajat...

  

... koristeomenapuut...

... ja monet muut.
Huomenna on kesäloman ensimmäinen päivä.

Kesäaamun hanhikuvat

kuvattu sunnuntai aamuna 29.5.2011

ps. yläkuvan oikeassa yläkulmassa näkyy rohkean härkälinnun uusi pesärakennelma. Pieni ruskea pläntti.

Jos minne lie, polkuni vie....

Sarjassamme Tiitsa toheltaa, mutta loppu hyvin kaikki hyvin =DD

Ei tulisi minusta eräopasta ei... Asiasta lisää tuonnempana, kunhan tästä toivutaan =DD

Tienviitoja oli, suuntaan jos toiseenkin. Lähdimme oikealle ja tulimme perille jonnekkin minne emme olleet menossa =DD

Oikeaankin paikkaa lopulta pääsimme, mutta tarvittiin kerubin kiipeämistaitoja ja suomalaista sisua sekä hullua eränaishenkeä.

Makkarat saatiin paistettua vaikka saha oli säpäleinä ja puut liki tukin kokoisia. Metsään vaan risuja keräämään ja pian oli iloinen tuli nuotiossa.  Kuvasin keto-orvokkeja kun ne maisemat on kuvattu moneen kertaan.

Saas nähdä mitä perässäkulkija kertoo retkestä blogissaan =DDD

Kunhan toipuu rasituksesta. (ja järkytyksestä);)

Hevoskastanja

Valtava kukkiva ja tuoksuva hevoskastanja Seminaarin puistossa. Sateen jälkeen upean tummanpuhuvana, kunnioitusta herättävän näköinen.

Entisaikaa vielä

Palaan vielä muutaman kuvan verran tuonne vanhojen esineiden maailmaan. Viikonloppuna tulee kuitenkin luontokuvia taas rutkasti.=DDD

Eipä juuri ollut pehmusteita eikä kait paljoa jousituksiakaan mukavuutta tuomassa. saati sitten stereoita ja tietokoneita työvälineissä.

Rautaa taitaa olla pyörien suojana kärryissäkin, mutta mitkä on nuo jalustimen tapaiset aisojen päissä.

Kauniisti vanhettuneet kärryt.

Navetan pihapiiri loi tunnelmaa. Ihailin tuota rakentamista, valtaisia kiviä ja ovien yläpuolet on kaarrettu. Kauneutta on vaalittu siinäkin.
Navetta olisi sisältä muuten alkuperäisessä kunnossaan, mutta koska siellä pidetään eläimiä, niin EU-direktiivit asettavat vaatimuksia karsinoiden ym. koolle, joten muutoksia joutuu tekemään.

Kanadanhanhipoikue

Tämän kevään ensimmäiset näkemäni pallerot. Onneksi ainakin näiden pesintä onnistui. Härkälinnuille kun kävi huonosti. Tosin yksi pariskunta oli tänään uutta pesää rakentamassa ja sulho kosiskeli neitoa, tai toisinpäin. :)

Olen hullaantunut

Omenapuun kukkiin

Vesi ja raesateen jälkeen, ei ole kukkia tuomessa, eikä juuri pilvikirsikassakaan, mutta omenapuut avasivat kukkansa tänään. Toivottavasti sade ei heti hakkaa niitä alas

Tämä ovi... on monen käden avaama

Ruosteen kauniiksi kuvioimaa...

ja nostalgiaa..

Kun lähtee yksin "tylsään" kokoukseen ja sitten kertoo jälkeenpäin hienoista vanhoista esineistä töissä toisille , joutuu todistamaan ja eihän ne enää usko yhteenkään "tylsään" kokoukseen tämän jälkeen =DDDD
Palaan jalleen omenpuun kukkiin...;)

Päivän kaunotar

Omenapuu availi kukkiaan.

Jäätelökone ja kaunis kaihoisa katse

Tämän työpäivän antia. Lahdesta Yli-Marolan kotieläinpihalta. Maaseudusta keskellä kaupunkia.

Vanhojen tarvikkeiden esittelystä poimin tämän. Jäätelö on hyvää, vaan.....

Tämä katse vetoaa. Huomaa piiiiitkät silmäripset...

Katse kuuluu tälle tuntemattomaksi jääneelle hurmurille, vai olikohan tämä hurmaajatar... =DD

Näitä polkuja tallaan kai....

Kun lähtee seuraamaan tällaista polkua, ei voi yhtään tietää mitä sieltä vastaan tulee...

Polku kiemurtelee, ja metsä tihenee. Pian huomaan valkoisen metsätähden, ihana liikuttavan lapsuuden lempikukan, jota ei raatsinut silloinkaan poimia.

Ihailin metsätähteä ja kuuntelin kuinka lokit kiljuivat, matkaan siis. Lokeista olisi mukava saada kuva.
Vaan ei nämä vielä mitään lokkeja ole. Eipä ole kummoinen lokinkaan pesä.

Rannan tuntumassa uskaltauduin eväille käenrieskojen viereen. Vaan pian oli siitä lähdettävä, senverran kiivaina lokit alkoivat käydä. En halunnut pläjäyksiä leivilleni.

Kalliolle, kuinkas muuten kiipesin jälleen ja siellä oli keto-orvokkikeijuja. Tuuli sen verran, että hentoiset kukat tanssivat kuin keijut

Hieman alkoi jaloissa tuntua ilmeisesti, kun vähän väliä kompuroin kiviin ja juuriin, joten aika lähteä kotiin päin, sinne on yhtä pitkä matka kuin oli tännekkin.
Matkalla piristi purppuratuomet omalla kauneudellaan, joten ihan ehjänä ja kunnialla kotiin selvisin.

Koko maailma kukkii

Kirsikkapuu

syreeni

omenapuu

puna-ailakki

Ruokatunnilla, jälleen kerran tuulessa, mutta vielä auringossa pyörin työpaikan pihalla. Puna-ailakki ei sentään ole sieltä vaan eiliseltä retkeltä. Tuosta retkestä lisää myöhemmin.

Voi näitä kuvia

Jos löytyi vanhoja kameroita, niin löytyi vanhoja kuviakin. Kyllä se on ollut totista aikaa =DDD

Aikakausi lienee tuolla 60-luvun puolivälin maissa. En viitsinyt scannailla joten otin sitten kuvasta kuvan. Alareunassa hieman heijastelee, mutta haitanneko tuo näissä mitään =DD

Pari vanhaa kameraa

Joskus kaiken roinan ja paperisilpun seasta saattaa löytää muutakin kuin hiirenpapanoita. Lauantaina pengottiin laatikoita joihin kukaan ei ole koskenut varmaan kymmeneen vuoteen.
Jä mitä sieltä löytyikään:
Kamera, tuo harmaa suojakotelossa vuosiluku 1964

On siinäkin ollut jo kaikenlaista säätöä.

tämä toinen on uudempaa kaliiperia, ilmeisesti noin kymmenen vuotta vanha. Sisällä oli täyteen otettu filmi, ja kamera pelaa. Päivämääräkin oli oikea.
Kokeilen vielä ihan filmillä saako tällä kuviakin. =DD

Vuohenjuuri ja kevätlinnunherne

Paitsi sinistä taivasta, aurinkoa, aaltoja ja tuulta, tähän lauantaipäivään liittyi myös linnunlaulua ja keväisiä kukkia. Perhosia ja pörriäisiä. Ihan kesäistä mökkielämää, niin ja katiskastakin tuli kolme ahventa. :)
Kauniin ruskean hiirihaukankin onnistuin näkemään.
Vuohenjuuri, mistä lie nimensä saanut on kaunis keltainen aurinko

Koska aurinko paistoi sopivasti kokeilin kuvata kukkaa"selkäpuolelta"..

Pitkin pihamaan reunoja kasvoi näitä, liekö nyt sitten kevätlinnunherneitä vai niittynätkelmiä, erikoiset nimet on kunmminkin.

Vielä kun päivään lisätään vanhimman pojan valmistama maittava grilliateria niin ei päivä olisi parempi voinut olla.

Lauantai

Tuoksuvaa kauneutta ja sinisyyttä

Härkälintuja ei onni suosinut, mutta luonto hehkuu kauniissa väreissä.

Hietaorvokki?

Tätä valkoista voimakkaasti tuoksuvaa puuta en muista nimeltä, mutta pidän siitä suunnattomasti.
Edit. kyseessä on siis tuomipihlaja.