12.5.2010

Vain muutama minuutti



Päivä puolessa, hetki ylimääräistä aikaa, eli odotusta. Kuvaan vaikka tiedän ettei siitä tule kelvollista, mutta vihreät koivut houkuttavat, kesä on tullut. Lämmintä +20.


Kohta alkaa palaveri, pitkä sellainen. Pääskynen lennähtää lyhtypylväälle visertelemään. Katselen sitä.
 Kuuluu kolahdus, pahalta kuulostava kolahdus. Pieni lapsi kierii kadulla, oli ajanut pyörällä suoraan auton eteen, suojatiellä. Vieressäni, enkä nähnyt miten kaikki tapahtui.
 Hätääntynyt lapsi, autostaan huolestunut kuljettaja, hälinää, selityksiä, kysymyksiä. Itkevä lapsi joka yrittää vakuuttaa, että ei häneen sattunut. Tuohon kaikkeen ehti kulua vain viisitoista minuuttia....tuskin sitäkään.
Ambulassi, poliisit paikalle. "Ei minuun satu enää yhtään, haluun isän luo" "Autoon tuli lommoja, näittekö kuinka se tuli yllättäen eteen?"
En nähnyt, mutta moni muu näki, joten lähdin pois, sinne palaveriin.

7 kommenttia:

  1. Juttusi alkoi niin kesäisesti ihanalla koivujen vihreydellä, mutta sitten tuo lapsen kolariin joutuminen!!!! Elämähän on joskus tuollaista vastakkain asettelua, onneksi lapsi selvisi ilmeisesti isommin loukkaantumatta.
    Lämpöistä Helatorstaita! :-D

    VastaaPoista
  2. Niinpä niin, sitähän se on hetkestä toiseen, tapahtumasta toiseen, yllättäenkin. Lapsi taisi päästä lähes säkähdyksellä ja asfaltti ihottumalla. Onneksi oli kypärä päässä.

    VastaaPoista
  3. Niin monta elämää pienessä hetkessä, onneksi elämät jatkuvat. Pienestä pääskysestä pieneen lapseen. Pysäytti.

    VastaaPoista
  4. Kaikki on pienestä hetkestä kiinni. Sääliksi käy pientä pyöräilijää, mutta varmaan ajajakin on aika hädissään.

    Kaikkea ei voi kuitenkaan kantaa mukanaan, parasta on katsoa pääskysen lentoa ja vihertyviä koivuja, että itse jaksaa.

    VastaaPoista
  5. Pelästys, shokki, sehän siinä oli molemmilla. Onnea matkassa kuitenkin, jotta kesä jatkuu molemmilla.

    VastaaPoista
  6. Palaver on varmaan päättynyt. Toivottavasti lapselle ei käynyt pahasti. Kaunista siellä lehtevässä Suomessa. Kun pyöräilin pohjoisesta etelään, niin suunnilleen Heinolan tienoilla kävivät maisemat vehmaiksi. -k

    VastaaPoista
  7. Onneksi, on palaver päättynyt =D Fyysisesti hän ilmeisesti selvisi suht vähällä, muusta ei voi tietää.
    Heinola on vehreä kaupunki ja kohta kauneimmillaan,kymmenine kukkivine omenapuineen ja syreeneineen.

    VastaaPoista